Nobelin rauhanpalkinto

 

Kaikista puhutuin Nobel-palkinto on ylivoimaisesti Nobelin rauhanpalkinto. Se on yksi viidestä Nobel-palkinnosta, mikä annetaan vuosittain jollekin henkilölle tai järjestölle. Verrattuna muihin Nobel-palkintoihin (fysiikan, kemian, lääketieteen ja kirjallisuuden), Nobelin rauhanpalkinnon voittamisen kriteerit eivät ole yhtä selkeitä. Muissa palkinnoissa voittamisen kriteerit ovat aika selkeät: fysiikasta voittaa, jos on työskennellyt fysiikan alalla, kemiasta kemian alalla, lääketieteestä lääketieteen alalla ja kirjallisuudesta esimerkiksi kirjoittamalla kirjan. Rauhanpalkinnon voi voittaa, vaikka ei ole tavoitellut “rauhaa”. Nobelin rauhanpalkinnon subjektiivisten kriteerien takia tämä kyseinen palkinto on myös herättänyt tietynlaista kiistanalaisuutta. Muiden Nobel-palkintojen kriteerit ovat niin objektiivisia verrattuna rauhanpalkintoon, jolloin rauhanpalkinnon ehdokkaiden valitseminen ei aina ole niin selvää. 

Kuva: https://en.wikipedia.org/wiki/Nobel_Peace_Prize

Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisperusteet ovat hyvin epäselvät. Periaatteessa kuka tahansa voi voittaa sen, jos on tehnyt jotain “hyvää” yhteiskunnan kannalta. Voidaanko rauhanpalkintoa pitää siis tärkeänä? Muista Nobel-palkinnoista ei hirveästi puhuta, ainakaan Nobelin rauhanpalkintoon verrattuna. Jotenkin Nobelin rauhanpalkinto onnistuu aina olemaan puheenaiheena muiden Nobel-palkintojen sijaan. Uskon suurimman osan ihmisistä tietävän enemmän Nobelin rauhanpalkinnon voittajia kuin minkään muun Nobel-palkinnon voittajia. Tämä voi johtua kyseisen palkinnon subjektiivisuudesta, koska sen voi saada hyvin monella eri tavalla. Ihmisiä kiinnostaa palkinnon arvaamattomuus ja tietynlainen draama, koska rauhanpalkinto on herättänyt paljon huomiota useiden kyseenalaisten ehdokkaiden kautta.

Nobelin rauhanpalkinnon saaminen

Kuten mainitsin, Nobelin rauhanpalkinnon voi voittaa monella eri tavalla. Tämän subjektiivisuuden takia moni on saanut ehdokkuuden, vaikka ei olisi ansainnut sitä. Esimerkiksi Adolf Hitler, Josif Stalin, Benito Mussolini, Fidel Castro ja jopa Vladimir Putin ovat kaikki olleet Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaita. Tästä voi päätellä, että ehdokkaiden valinta ei aina mene nappiin. Näiden negatiivisten ehdokkaiden lisäksi moni palkinnon ansainnut ei ole voittanut sitä koskaan. Muun muassa moni on ihmetellyt sitä, miten Mahatma Gandhi ei koskaan voittanut Nobelin rauhanpalkintoa. 

Nobelin rauhanpalkinnon voi siis saada, jos on toiminut jonkin asian hyväksi. Tätä tarkemmin myöntämisperusteluja ei voi oikein sanoa. Ilmeisesti palkinnon voi voittaa, vaikka hyvän asian puolesta toimiminen olisi jollain tavalla kesken; tämä selittää Hitlerin ehdokkuuden. Minua itse kiinnostaa, ketkä päättävät teon olevan “hyvä”. Tietenkin maalaisjärjellä ja yhteisillä normeilla ja arvoilla pääse aika pitkälle, mutta monella eri asialla voi olla hyviä vaikutuksia, vaikka se ei välttämättä voi vaikuttaa siltä. En tarkoita sitä, että massamurhasta pitäisi saada rauhanpalkinto, koska se auttaa väestönkasvun lopettamisessa. Pikemminkin tarkoitan monen rauhaa tavoittelevan teon olevan tehotonta, kuten asiasta puhuminen ilman merkittävää toimintaa.

Uskon palkinnon voittajan päättäjillä olevan hyvin varovainen tapa päättää voittaja välttääkseen turhan kiistanalaisuuden. Varsinkin nykyään, kun palkinnon saamisessa korostetaan ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. Moni uskoi Greta Thunbergin voittavan vuonna 2019, koska hän herätti entistä enemmän huomiota ilmastonmuutokseen. Thunberg ei loppujen lopuksi kuitenkaan voittanut rauhanpalkintoa monen pettymykseksi. Hänen sijaan Abiy Ahmed voitti kyseisen palkinnon Etiopian ja Eritrean solmiman rauhansopimuksen ansiosta. Ahmed voitti rauhanpalkinnon, koska hän teki jotain, mitä moni pitää selvänä myöntämisperusteena: teki jotain rauhan turvaamiseksi. Jos Thunberg olisi voittanut, Nobel-komitea olisi saanut entistä enemmän vihaa niskaansa. Uskon tämän johtuvan siitä, että Thunberg ei varsinaisesti tehnyt mitään merkittävää itse. Hän onnistui luomaan ilmastolakkoja jokaisessa mantereessa, mutta hän ei onnistunut tekemään varsinaista muutosta agendansa suhteen. Tähän vaikuttaa varmaan myös Thunbergin ikä, sillä alaikäisen on hyvin vaikea tehdä maailmaa mullistavia tekoja. 

Usein on sanottu julkisuuden helpottavan Nobelin rauhanpalkinnon saamista. On paljon helpompi päästä ehdokkaaksi, jos Nobel-komitea on tietoinen henkilöstä tai järjestöstä. Tämän takia moni poliitikko on voittanut rauhanpalkinnon. Esimerkiksi Barack Obaman ja Al Goren uskotaan voittaneen vain heidän julkisuuden takia. Varsinkin Obaman voittoa kritisoidaan tämän takia, koska Obama oli ollut alle vuoden USA:n presidenttinä saadessaan rauhanpalkinnon; USA kävi myös kahta sotaa, kun Obama voitti rauhanpalkinnon. Julkisuus voi helpottaa Nobel-palkinnon saamista, mutta julkisuus ei takaa voittoa. Thunberg olisi helposti voittanut rauhanpalkinnon, jos julkisuus olisi suurin syy palkinnon voittamiseksi. 

Palkinnon kiistanalaisuus

Nobelin rauhanpalkinnon voittaja tuntuu aina luovan eniten kiistanalaisuutta verrattuna muiden kategorioiden voittajiin. Asiaan voi vaikuttaa se, että hyvän asian puolesta toimiminen on jollakin tavalla kesken tai rauhanpalkinnon voittamisen syy ei ole niin pitävä; Ahmedin voitettua Nobelin rauhanpalkinnon, Etiopiassa kuulemma syntyi verisiä mielenosoituksia. Tällöin rauhanpalkinnon voittaminen aiheutti enemmän harmia kuin hyvää. Tällaisissa tapauksissa Nobelin rauhanpalkinnon antaminen on hyvin ristiriitaista. 

Palkintoa on usein kritisoitu sen poliittisuuden takia. Ei ole mikään yllätys monen rauhaa tavoittelevan olevan poliitikko. Ongelmana tässä on se, että moni poliitikko pääse ehdokkaaksi tavoitteiden ansiosta tekojen sijaan. Thunberg pääsi ehdolle hyvien tavoitteiden avulla, mutta hän ei tehnyt mitään, mikä olisi estänyt ilmastonmuutoksen. En halua puhua Thunbergistä pahalla sävyllä, mutta Ahmed selvästi ansaitsi voiton, koska Ahmed oikeasti teki jotain konkreettista voittaakseen rauhanpalkinnon. Thunberg yksinkertaistetusti vain piti puheita ja vältti lentokoneella lentämisen. Tällainen ajattelutapa, että vain ajatuksella on väliä ei sovi Nobelin rauhanpalkintoon. Se saa rauhanpalkinnon kuulostamaan osallistumispalkinnolta, millä ei ole minkäänlaista arvoa. Tämän takia Nobel-komitealla pitäisi olla tarkemmat ja tiukemmat myöntämisperusteet Nobelin rauhanpalkinnolle. 

Nobelin rauhanpalkinto - helpoin Nobel-palkinto, minkä voi voittaa

Henkilökohtaisesti ajattelen Nobelin rauhanpalkinnon olevan helpoin Nobel-palkinto, minkä voi voittaa. En tarkoita sen olevan helppoa, mutta verrattuna muihin Nobel-palkintoihin, se vaikuttaa helpoimmalta suurimmalle osalle ihmisistä. Uskon, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä fysiikkaa, kemiaa, lääketiedettä tai edes kirjallisuutta niin hyvin, jolloin rauhanpalkinnon voittaminen on todennäköisempää enemmistölle. Myöntämisperusteiden ollessa niin subjektiiviset, voi voittaa hyvin erilaisilla tavoilla. Moni vitsailee Malala Yousafzaisan voittaneen Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2014, koska häntä ammuttiin, jolloin rauhanpalkinto annettiin tavallaan säälistä. En usko tämän olevan täysin totta, mutta uskon tietynlaisen kärsimisen auttavan voittamiseen. Kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä internetissä, mutta Yousafzai erosi muista sillä, että hänet yritettiin murhata. Tämän tapauksen ansiosta Yousafzaista tuli julkkis, eli murhayritys vaikutti ainakin tietyllä kaavalla Yousafzain voittoon. Lyhyesti sanottuna uskon suurimmalla osalla olevan suurempi mahdollisuus voittaa Nobelin rauhanpalkinto, koska rauhanpalkinnon saamiseen tarvittavia taitoja esiintyy ihmisillä enemmän kuin luonnontieteissä tarvittavia taitoja. Kriteerien ollessa niin irtonaiset, ihmisillä ja järjestöillä on paljon suurempi mahdollisuus päästä ehdokkaaksi. 

Nobelin rauhanpalkinnon tärkeys

Mielestäni kaikki Nobel-palkinnot ovat tärkeitä, mutta onko niillä tietynlaista hierarkiatasoa? Yleensä, kun puhutaan koulutuksesta, moni arvostaa enemmän luonnontieteitä, kuten fysiikkaa, kemiaa ja lääketiedettä. Nobelin rauhanpalkinto ja jopa kirjallisuuspalkinto eivät vaikuta yhtä tärkeiltä, varsinkin henkilölle, joka arvostaa tiedettä. Fysiikan, kemian ja lääketieteiden tutkiminen edellyttää maailman etenemistä tieteellisesti, mikä on erittäin tärkeää. Jos tulevaisuudessa joku voittaa Nobelin lääketieteen palkinnon keksimällä lääkkeen syöpään, uskon enemmistön kunnioittavan häntä enemmän kuin jotain, joka teki rauhansopimuksen kahden valtion välillä. Molempien tekojen palkitseminen on tärkeää, mutta näiden palkintojen saaminen edellyttää hyvin erilaisia asioita. 

Rauhan ylläpitäminen on lähes kaikkien valtioiden tavoite, jolloin sitä pidetään tärkeänä, usein tärkeämpänä kuin tieteen kehittyminen. Ongelmana tässä palkinnossa on myöntämiskriteerien subjektiivisuus. Moni on voittanut tämä kyseisen palkinnon edistämällä tyttöjen koulutusta, seksuaalisen väkivallan käytön lopettamista ja ihmisoikeuksia. Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta ne eivät tavoittele suoranaisesti “rauhaa”. Nobelin rauhanpalkinnon nimi on luonut tietynlaista sekaannusta ihmisten kesken, jolloin moni ajattelee rauhanpalkinnon olevan vähemmän arvokkaampi kuin muut Nobel-palkinnot. Itse ajattelen Nobelin rauhanpalkinnon olevan hyvin tärkeä Nobel-palkinto, ellei jopa tärkein. Tieteiden kehittyminen on iso osa yhteiskunnan etenemistä, mutta ihmisten pitää huomioida kansainvälisten konfliktien olevan asioita, joille pitää tehdä jotain jatkuvasti. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tavoitteleminen on usein tärkeämpää kuin tieteen kehittyminen, koska kansainväliset konfliktit vaikuttavat koko maailmaan. Haluan vielä sanoa, että Nobelin kirjallisuuspalkinto on todennäköisesti turhin Nobel-palkinto, koska se ei ole yhtä merkittävä yhteiskunnan kannalta. Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat ovat vaikuttaneet kulttuuriin, mutta se ei aina ole yhtä tärkeää kuin konfliktien ratkaiseminen tai tieteen kehittyminen.