Absolutistin elämää

 

Vinkki: juokaa kohtuudella

Alkoholin juominen on osa lähes jokaista kulttuuria. Sitä juovat uskovaiset, ateistit, konservatistit, liberaalit ja aika lailla kaikki siltä väliltä. Mutta juomakulttuuri on yksi suurin ja näkyvin perinne suomalaisessa kulttuurissa. Se on tässä vaiheessa vanha vitsi, että stereotyyppinen suomalainen mies juo itsensä viikonloppuisin känniin. Vaikka tämä stereotypia on aika kliseinen, sillä on myös perää. 

Kuva: https://www.slideshare.net/guest70fecb/mit-on-absolutismi

Minä en tietenkään yleistä suomalaisia saati tuomitse ketään, joka juo. Sitä tehdään muutenkin kirjaimellisesti kaikkialla maailmassa jossain määrin. Siitä huolimatta olen huomannut erittäin monen, varsinkin Suomessa, juovan alkoholia sen verran, että absolutismi käsitteenä vaikuttaa absurdilta. Sama, kun ihmiset eivät juo kahvia (en juo sitäkään). Minä olen saanut joka baarissa/bileissä yllättävän katseen, kun tämä on tullut ilmi. Ellei tullut jo selväksi, olen absolutisti. Haluan puhua elämästäni tämän blogin kautta kertoen, millaista elämä on henkilönä, joka ei käytä minkäänlaisia päihteitä. Tarkoitukseni ei ole valittaa sillä erittäin moni myös arvostaa absolutisteja, mutta olen tavannut muutaman ihmisen, jotka ovat tosissaan pahoittaneet mielensä, koska en juo. 

Kokemukset päihteiden kanssa

Uskon, että suurin osa meistä tiedämme, mikä absolutisti on. Nopeana kertauksena absolutisti on henkilö, joka ei käytä mitään päihteitä. Se on aika yksinkertainen määritelmä. 

Kuva: https://www.health.harvard.edu/blog/sorting-out-the-health-effects-of-alcohol-2018080614427

Alkoholijuomat ovat tulleet tutuiksi meille kaikille aika nuorina. Moni teistä lukijoistakin on todennäköisesti juonut itsensä känniin alaikäisenä tai koittanut tupakkaa liian nuorena. Minä itse en ole koskaan juonut niin paljon, että olisin humalassa enkä ole edes koskaan maistanut tupakkaa. Se on silti ollut osa minun elämääni. Esimerkiksi en usko, että perheessäni on yhtään absolutistia, puhumattakaan kaveripiiristäni. Jo ala-asteella minulle tarjottiin tupakkaa ja jotain alkoholijuomaa ensimmäistä kertaa. Muistan erityisesti tämän yhden henkilön ala-asteeltani, joka on polttanut kolmannelta luokalta asti. Se tuntui aina ahdistavalta, miten joku voi aloittaa niin nuorena. 

Nykyään, jos joku tarjoaa minulle juoman, kieltäydyn kohteliaasti, mutta se ei tarkoita, että en olisi juonut elämäni aikana. En ole koskaan juonut itseäni känniin enkä edes lasia tyhjäksi, mutta minä olen onnistunut maistamaan erilaisia alkoholijuomia. Se on yksi syy, miksi en juo: mikään maistamani alkoholijuoma ei ole hyvänmakuinen (siiderit ovat mielestäni parhaimpia, mutta eivät nekään ole hyviä). En itse ymmärrä oluen, tequilan, viinan tai edes viinin viehätystä. 

Alkoholia ja tupakkaa pidetään yleisesti hyväksyttävinä päihteinä, mutta laittomat huumeet ovat eri asia. Henkilökohtaisesti minä en ymmärrä sitä tekopyhyyttä, että jotkin päihteet ovat hyväksyttäviä, mutta toiset eivät. Joka tapauksessa minulle ollaan muutaman kerran myös tarjottu huumeita (en ole täysin varma, mikä huume se oli). Voitte kuvitella, millainen tilanne se on, kun absolutistille tarjotaan jotain laitonta huumetta. Haluan vielä mainita, että minulla ei ole mitään traumoja liittyen päihteisiin, mutta se silti vähän ahdistaa, kun jotkut ihmiset yrittävät painostaa käyttämään jotain päihdettä. Nuuska on myös yksi yleinen päihde, mutta ei minulla ole siitä mitään erikoista sanottavaa. Se on ällöttävää, mutta jokainen saa itse päättää, mitä laittaa kehoonsa (niin kauan, kun se on laillista). 

Bilettäminen

Kuten ajatella saattaa, olen joutunut olemaan kuskina muutaman kerran bileiden jälkeen. Yleisesti olen monessa tilanteessa joutunut olemaan bileissä se vastuuntuntoinen. Kerran minut jopa kutsuttiin bileisiin pitämään järjestystä, tavallaan portsarin rooliin. Minua ei ole koskaan haitannut olla bileissä tai baarissa selvänä. Jos jotain, niin saan omaa viihdykettä, kun katson kännissä olevien tekevän tyhmiä asioita. Se on hauskaa, kunnes ihmiset alkavat oksentamaan, tappelemaan tai vaarantamaan oman tai muiden turvallisuuden. Parhainta selvänä olemisessa on se, että muistaa kaikki illan tapahtumat. Olen nauranut itsekseni monta kertaa, kun olen ollut ainoa kaveriporukassani, joka muistaa kaikki urpomaiset asiat, mitä muut tekivät. Ja jos sinä selvänä teet jotain tyhmää, kukaan ei muista. Silti tässä on ärsyttävä puolikin. Minä olen ollut mukana todella mielenkiintoisissa ja merkityksellisissä keskusteluissa, joissa muut osapuolet ovat humalassa. Seuraavana päivänä olen yrittänyt puhua tai jatkaa hienoa keskusteluamme jollain tavalla, mutta sitten selviää, että olen ainoa, joka muistaa keskustelun. Tämä saa minut miettimään, kuinka paljon ihminen muuttuu juodessaan. Onko kyseessä ihan eri henkilö, jos ei itse muista mitään? Tämä on muutamassa tilanteessa ihan harmittanut minua. 

Kuva: https://thejewishnews.com/2019/03/18/when-drinking-goes-too-far-on-purim/

Olen kuullut, että ihmiset luulevat absolutistien olevan tylsiä ja epäsosiaalisia klubeissa ja baareissa, mutta en usko tämän olevan minun kannallani totta. Monen kannalla alkoholi tekee sosiaalisemmaksi, mutta minä pidän itseäni aika sosiaalisena henkilönä; minä pystyn ylläpitämään keskustelua, minä pystyn puhumaan tuntemattomille (en ehkä aina) sekä minä viihdyn ihmisten parissa paremmin kuin yksin. En osaa sanoa pitääkö tuo väite paikkansa, että absolutistit olisivat tylsiä. Itse ainakin laulan mielelläni karaokea, vaikka muut eivät laulaisi. Viimeisin kerta, kun menin baariin, minä yritin saada kaveriporukkaani mukaan laulamaan (kaikki joivat paitsi yksi, joka oli kuski) eikä kukaan suostunut. Baarissa oli muitakin kavereitani ja yhden kanssa lauloimme neljä eri biisiä. Tässä tilanteessa olin ulospäinsuuntautuneempi absolutistina kuin monet, jotka joivat tuona iltana. 

Haluan tähän väliin sanoa, että huono lauluääni ei ole hyvä syy, miksi ei voisi laulaa karaokea. Minulle karaoken tarkoitus ei ole kuulostaa hyvältä, vaan kuulostaa kamalalta yhdessä hyvällä hengellä. 

Mielipiteeni bilettämiseen on muuttunut aika paljon parin vuoden aikana. Ennen minä rakastin käydä klubeilla, vaikka en käynyt niin usein. Nykyään ajattelen, että klubit ovat vähän liian äänekkäitä minun makuuni. Klubeissa on aika usein myös tunkkainen ilma, mistä minä en nauti yhtään. Minä mieluummin käyn baareissa tai muiden kotibileissä bilettämässä ihmisten kanssa, joiden seurasta nautin ja joihin luotan. 

Sosiaalistuminen 

Käsittelin tätä jo, mutta sosiaalistuminen ei ole mielestäni vaikeaa selvänä. Se voi olla monelle helpompaa, kun on juonut, mutta siihen voi liittyä monia riskejä. Jos juo liikaa, sosiaaliset taidot eivät aina parane. Olemme kaikki nähneet niitä ihmisiä, jotka ovat selvästi juoneet liikaa ja menneet puhumaan jollekin, usein naiselle, ja yrittäneet epätoivoisesti iskeä häntä. En usko tämän toimivan hirveän usein. Toisaalta olen huomannut, että jos juo vain tietyn määrän alkoholia, sosiaaliset taidot paranevat selvästi. Olen nähnyt pari kertaa, kun introvertti kehitty illan aikana kunnon bilehileeksi alkoholin ansiosta. 

Kuva: https://fi.pinterest.com/pin/504614333231078677/

Sosiaalistuminen käsitteenä on muutenkin muuttunut siitä, mitä se tarkoitti aikaisemmin. Ennen vanhaan pystyi sosialisoitua vain kasvokkain, mutta internetin ja useiden sovellusten ansiosta sosiaalistumisesta on tullut “helpompaa”. Netin kautta on paljon helpompi tavata uusia ihmisiä ja kommunikoida heidän kanssaan. Tämä voi olla yksi syy sille, miksi nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt. 

Syrjintä ja ennakkoluulot?

Mainitsin jo alussa, että muutama henkilö on pahoittanut mielensä sen takia, että minä en juo. Omalta osaltani tämä on aika harvinaista, koska usein saan jopa kehuja siitä, kun minun ei tee mieli juoda alkoholia. Olen silti huomannut, että ihmiset kohtelevat minua eri tavalla tietäen, että olen absolutisti. Minä en saa hirveitä määriä kutsuja bileisiin tai illanistujaisiin, koska ihmiset olettavat automaattisesti, että minua ei kiinnosta. Olen myös huomannut ihmisten säälivän minua, kun olen ollut kuskina. Kuten sanoin, en halua valittaa, pikemminkin ilmaista, miltä se usein tuntuu. Tiedän, että monet ihmiset kokevat paljon pahempaa syrjintää rodun, uskonnon, sukupuolen, seksuaalisuuden ja etnisyyden takia. Haluan silti huomauttaa, että jokainen ihminen on kokenut tai tulee kokemaan syrjintää syystä tai toisesta. Vaikka syrjinnän syy ei ole yhtä puhuttua mediassa kuin mainitsemani syyt, se ei tarkoita, etteikö sitä tapahtuisi. Olen itse kokenut pahinta syrjintää ulkonäköni ja mielipiteitteni takia. 

Menin vähän ohi aiheesta, mutta lyhyesti sanottuna absolutismini ei ole ollut ongelma suurimmalle osalle ihmisiä. Minua silti ihmetyttää aina, miksi niin moni on yllättynyt absolutismista. Tiedän alkoholin olevan iso osa suomalaista kulttuuria, mutta onko se oikeasti niin iso juttu, jos kieltäytyy juomasta alkoholia? Jos on nainen kyseessä, hänen usein oletetaan olevan raskaana. Tällaisten ennakkoluulojen takia moni Suomessa ei edes halua myöntää olevansa absolutisti, koska se luo usein kiusallisen tunnelman. Tunnelman, jolloin tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Viime halloweenina ollessani klubilla, juttelin yhden henkilön kanssa ja puheeksi tuli minun absolutismi. Hän vastasi vähän jopa vihaisella äänensävyllä: “Mitä sä sit täällä teet?!” 

Haluan vielä mainita sellaiset absolutistit, jotka ajattelevat olevansa muita parempia, koska he eivät juo. En ole tavannut tällaista absolutistia henkilökohtaisesti, mutta olen tavannut ihmisiä, jotka eivät pystyneet juomaan sinä iltana syystä tai toisesta ja he ovat puhuneet alkoholia juovista kuin he olisivat alempiarvoisia. Absolutisti tai ei, me olemme kaikki tasa-arvoisia emmekä voi tuomita ketään ihmistä sen perusteella juovatko he vai eivät. 

Miksi olen absolutisti? 

Hyvin yleistä on se, että oletetaan absolutismin johtuvan alkoholismista. Absolutismi ei aina johdu siitä, että joku perheenjäsen olisi alkoholisti. On totta, että minun perheessäni juodaan jonkin verran (silloin tällöin ehkä vähän liikaa), mutta minun absolutismillani ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Kukaan lähisukulaiseni ei ole alkoholisti eikä kukaan heistä ole koskaan käyttänyt fyysistä väkivaltaa minua kohtaan alkoholin alaisena. 

Sille on monta syytä, miksi minä olen absolutisti. Mainitsin jo, että en tykkää alkoholijuomien mausta. Se on yksi suurimmista syistä, miksi en juo. Mieluummin minä juon esimerkiksi limua tai vettä, vaikka se kuulostaa aika lapselliselta. Tupakkaa ja nuuskaa en ole kokeillut, mutta hajusta päätellen olen aika varma, että en pitäisi niistäkään. Absolutismi on myös terveellisempää. Alkoholijuomista tulee ne tunnetut kaljamahat ja minä en sellaista tarvitse. Minä en tosin ole mikään terveysintoilija, mutta uskon absolutismin pitävän minut terveempänä fyysisesti kuin myös henkisesti.

Suuri syy, miksi en juo johtuu myös päihteiden hinnasta. On olemassa halpoja alkoholijuomia, mutta minä en halua tuhlata rahojani sellaiseen kuukausittain. Minä tykkään säästää rahojani muutenkin, joten päihteiden ostaminen ei miellytä. Päihteiden jatkuva ostaminen liittyy usein addiktioon, mikä myös pelottaa minua. En halua vahingossakaan luoda addiktiota päihteisiin, koska addiktioilla on aina negatiiviset vaikutukset elämään. 

Pelosta puheen ollen, minä en halua saada selville, millainen olen kännissä. En usko pystyväni hillitsemään juomistani, ainakaan ekalla kerralla. En myöskään halua saada selville, miltä krapula tuntuu; ei ole kuulemma kiva tunne. Syy, miksi minua pelottaa oma juominen, johtuu siitä, että olen nähnyt monen tuntemani muuttuvan hyvin radikaalisti ihmisenä, kun he ovat juoneet. En halua sanoa tai tehdä mitään kännissä, jota myöhemmin katuisin. Onneksi minulla ei ole mitään himoa juoda alkoholia, mikä on kuulemma harvinaista. 

Suurin syy absolutismilleni on se, että ilman alkoholiakin voi pitää hauskaa. Me kaikki olemme todennäköisesti kuulleet tämän lauseen ja se pitää paikkansa mielestäni. Sanoin tämän lauseen veljelleni ja hän vastasi vitsaillen: “Joo, mut se on helpompaa alkoholilla.” Itse en juo, joten en tiedä pitääkö se paikkansa. Saa nähdä aionko minä myöhemmin eläessäni juomaan alkoholijuomia. Olen silti hyvin iloinen, että olen vielä täysi-ikäisenä absolutisti. Muistan vielä, kun olin 17-vuotias, jolloin minulle sanottiin tämän absolutismin loppuvan täyttäessäni 18 vuotta. Nämä ihmiset olivat selkeästi väärässä.